Mitä Sipilä oikeastaan sanoi Malmista?
Pääministeri Sipilä sanoi että ”hallitus on valmis pelastamaan Malmin lentokentän”. Epäselväksi jäi, mitä hallitus on itse asiassa valmis tekemään säilyttääkseen Malmin lentokäytössä.
Onko Sipilä valmis vaihtamaan Malmin toiseen maa-alaan?
Malmin kentän alue ympäristöineen on 300 hehtaaria ja sinne suunnitellaan noin 25 000 asukkaan asuinaluetta. Helsinki ja valtio ovat sopineet, että Helsingin tulee kiihdyttää asuntotuotantoa, koska koko maan etu vaatii, että Helsingissä on asuntoja tänne muuttaville. Ja juuri näihin sopimuksiin liittyen edellinen hallitus päätti valtion luopuvan malmin kentästä, jotta Helsingissä olisi maata johon niitä rakentaa.
Valtion pitäisi siis löytää Helsingistä toinen, saman kokoluokan maa-alue. Käytännössä ainoa edes likimain yhtä suuri alue Helsingissä on Santahamina. Sinne tosin tuskin saisi sovitettua luontoarvot huomioiden paljon yli 10 000 asukasta, ja liikenteellisestikin se on Malmia vaikeampi kohde.
Hallitus ei ole tarjonnut Helsingille Santahaminaa vastineeksi Malmin kentästä. Ja tuskin tulee tarjoamaankaan, se haluttaneen pitää nykykäytössä.
Onko Sipilä valmis ostamaan Malmin?
Käypä hinta Malmin kentän alueelle tulee nykyisessä tilanteessa Helsingin kaupungin suunnitteleman käytön, eli asuntotuotannon mukaan. Kaupunginhallituksen jäsen Hannu Oskala arvioi hinnaksi 500 – 1000 miljoonaa. Käsittääkseni arvio on oikeaa suuruusluokkaa.
Jos hallitus haluaisikin käyttää Malmin ostamiseen vajaan miljardin, ratkaisematta jäisi silti kysymys siitä, missä ihmiset voisivat asua. Seteleiden alla kun tulee talvella kylmä.
Hallitus ei myöskään ole tarjoutunut ostamaan Malmin aluetta Helsingiltä. Jos olisi, kaupunginhallitukselle olisi kyllä kerrottu siitä. Vaikea uskoa myöskään, että valtion budjetista irtoaisi tähän miljardi.
Onko Sipilä valmis ottamaan Malmin pakkokeinoin?
Valtio sopi 2014 Helsingin kaupungin kanssa, että se vetäytyy Malmin kentän toiminnasta, irtisanoo maanvuokrasopimuksensa (maat ovat koko ajan olleet Helsingin kaupungin) ja myy rakennukset Helsingille. Kaikki tämä myös toteutettiin.
Sipilän omin sanoin: ”[H]allitus on selvitellyt sopimuksen purkamisen mahdollisuutta. Siinä tulimme oikeuskanslerin ohjeiden mukaisesti siihen tulokseen, että se tie on mahdoton.”
Hallitus on siis kysynyt oikeuskanslerilta, onko Suomessa omaisuudensuoja voimassa, ja voiko tekemänsä sopimuksen peruuttaa sillä perusteella, että tuli katumapäälle. Oikeuskansleri ilmeisesti on vastannut, että Suomessa on voimassa omaisuudensuoja.
Kysyminen on toki täysin ok, mutta vastaus ei varmaan ollut kovin yllättävä.
Sipilä ei sanonut mitään konkreettista siitä, mitä hallitus oikeasti malmin suhteen tekisi, eikä hallitus ole myöskään mitään konkreettista tehnyt. Vaikuttaisikin siltä, että Sipilän halitus ei itse asiassa ole aikeissa tehdä mitään säilyttääkseen Malmin lentokentän. Jollei piakkoin tule jotain konkreettista ehdotusta, kyse lienee pelkästä vaalitempusta. En pidättäisi hengitystäni.
Vaikutelmaa vaalitempusta korostaa se, kuinka Sipilä yrittää kaataa syytä sopimushaluttomuudesta Helsingin niskoille, vaikka hallitus itse ei ole tehnyt oikeastaan minkäänlaista aloitetta asiassa.
Mutta voisiko kenttää edes säilyttää jotenkin?
Löytyisikö jokin ratkaisu, jossa kaikki voittavat? Sellainen, jossa kenttä säilyy lentokäytössä, asukkaille saadaan taloja ja kaikki voivat olla tyytyväisiä?
Valitettavasti ei.
Vaihto Santahaminaan ei liene hyvä maanpuolustuksen kannalta, eikä se olisi kovin tyydyttävä Helsingin kaupunkirakenteenkaan kannalta: Saari on liikennesumppu, ja realistinen rakentaminen Malmia vähäisempää.
Jos valtio vain ostaisi Malmin, Helsinki voisi toki kuitata noin puolet veloistaan. Kaupungin kassan kannalta kiva, mutta ratkaisu olisi vastuuton niin valtion kuin Helsinginkin osalta. Valtio velkaantuu koko ajan nopeasti, ja sen rahoille on oikeasti monia tähdellisiä käyttöjä. Helsinki puolestaan tarvitsee asuntoja kaupunkilaisille, eikä raha noin vaan muutu asunnoiksi.
Asuntojen rakentaminen kentän vierelle ja lentotoiminnan säilyttäminen ei sekään ole mahdollista. Mietin itse samaa ajatusta jo 2014, kun Malmin kysymys muuttui ajankohtaiseksi. keskustelut suunnittelijoiden kanssa saivat minut vakuuttumaan, että lentokentän melu ja meidän melko tiukat melunormimme tekevät yhdistelmästä mahdottoman. Asutuksen sijoittelu ryppäinä kentän ympärille ei myöskään tuottaisi toimivaa kaupunkirakennetta.
Sellaista vaihtoehtoa, jossa Malmin kentälle ei rakenneta asuntoja, mutta Helsingin valtiollekin lupaamat tavoiteet rakentaa uusia asuntoja täyttyvät ei löydy. Malmin säilyttäminen tarkoittaisi (kaupungin saamatta jäävien tulojen lisäksi) asuntotuotannon notkahdusta ensi vuoskymmenellä, pahenevaa asuntopulaa ja voimakkaammin kohoavia asuntojen hintoja.
Minä en halua sitä, eikä Helsingin kaupunginvaltuusto halua sitä. Ja jos maan hallitus suhtautuu tehtäväänsä vakavasti, eivät hekään oikeasti halua sitä.
Vaikea kysymys ja onneksi on Malmin kenttä josta voidaan keskustella. Entäpä jos se olisi jo rakennettu ja tarvittaisiin taas asuntoja?
Ilmoita asiaton viesti
No sitten keksustelu keskittyisi varmaan enemmän johonkin niistä muista kymmenistä merkittävistä kohteista, joihin Helsingissä asuntorakentamista suunnitellaan tai harkitaan. Esimerkiksi:
– moottoriteiden tilalle
– Merirastilaan
– Keskuspuiston länsireunalle
– Vartiosaareen
– Jäähallin viereen
Ilmoita asiaton viesti
Jokos ne Helsingin Sipoolta viemät maa-alueet on rakennettu asuinkäyttöön?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole. Eikä sinne ole vielä edes hyväksyttyä yleiskaavaa, toisin kuin Malmille. Käytännössä Östersundomiin olisi vaikea tai mahdoton saada uutta rakentamista siinä aikataulussa kuin Malmille. Lisäksi Östersundomin suunniteltu ratkaisu maksaisi Helsingille miljardin enemmän kuin mitä tonteista saa rahaa.
En itse suhtaudu Östersundomiin kauhean innokkaasti. Se on aika kaukana noin merkittävää rakentamista varten. Näin jälkikviisaasti voi meittiä, ettei koko projektiin ehkä olisi kannattanut ryhtyä.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän sen vaihtoehtoisen alueen tarvitsisi Santahaminan tapaan olla yhtenäinen alue, johon rakennettaisiin kymmmeniätuhansia alueita.
Helsingillä on paljon maata ja tyhjää tonttia. Kyllä asuntoja mahtuu paljon eri puolille edelleen. Pikemminkin vierastan jättilähiöitä. Ne kuuluvat 60-70 -luvun sosialistiseen ilmapiiriin ja kaupunkikuvaan. Niistä tulee ennen pitkää vääjäämättä jonkinlaisia ”slummeja”.
Ilmoita asiaton viesti
Malmin säilyttäminen ei vaarantaisi Helsingin kasvutavoitteita millään tavalla. Uudessa yleiskaavassa on rakennusalaa yli 2 kertainen määrä Helsingin nopeimman kasvun ennusteeseen nähden. Malmin osuus rakennuskannasta on niin pieni että sen säilyttäminen jättäisi kaavaan edelleen kaksinkertainen määrä rakennusvaraa nopeimman kasvun ennusteeseen nähden. Kannattaako siis maailmanluokan kulttuurihistoria tuhota, kun selvästikkin on mahdollista saavuttaa kasvutavoitteet säästäen tämä varhaisen suomen arvokas kulttuuriperintökohde.
Ilmoita asiaton viesti
Ylesikaavan laskennallinen rakennusvaranto on tosiaan selvästi suurempi kuin kasvutavoite, noin kaksinkertainen. Tämä johtuu kuitenkin siitä, ettei kaikki yleiskaavan mukainen rakentaminen toteudu juuri millään alueella. Esimerkiksi Malmin kentän suunnittelualueella yleiskaavan merkinnät antaisivat 30 000 – 40 000 asukasta, mutta kaavarunko lähtee liikkeelle 25 000 asukkaasta. Ja se nopeimman kasvun skenaario yleiskaavan taustalla on muuten ylitetty tähän mennessä joka vuosi.
Tätä suurempi ongelma on kuitenkin, että suurin osa yleiskaavan rakentamissta on saatavissa käyttöön melko hitaasti. Esimerkiksi bulevardit (noin 80 000 asukasta) vaativat taustalleen aika paljon selvityksiä ja suunnitelmia ja neuvottelua ennen kuin ensimmäistäkään kaavaa valmistuu, saati taloa. Tiivistysrakentamisen toteutumiseen taas menee keksimäärin 50 vuotta, omakotitaloalueilla 100 vuotta. Malmille sen sijaan on valmis kavarunko, ja kaavoja saataneen valmiiksi parin vuoden päästä. Ensimmäiset talot voivat nousta vielä tällä vuoskymmenellä.
Vaikka Malmin kenttä on vain 10% yleiskaavan suunnitellusta rakentamisesta, on se ehkä kolmannes 20-luvun rakentamisesta ja erittäin vaikea tai mahdoton korvata sillä aikataululla.
Malmin rakennuksethan suojellaan ja myös kiitoteiden hahmo säilyy kaavassa. Sen kulttuurihistoria ei siis sentään tuhoudu, vaikka toki lentokenttä ilman lentokoneita ei enää ole lentokenttä.
Ilmoita asiaton viesti
Entäs sellainen vaihtoehto, että Malmi jää, asuntoja rakennetaan vähän vähemmän ja valtio, eli Sipilä tässä, tyytyy tähän. Miksi sen korvaavan maa-alueen pitäisi olla yhtenäinen? Olen ymmärtänyt, että vihreät haluavat tiivistä(ä) kaupunkia (itsekin haluan). Onko tämä potentiaali liian pieni?
Ilmoita asiaton viesti
Jos Malmia ei rakenneta ja Helsinkiin rakennetaan vähemmän, vastaavasti rakennetaan enemmän pitkin kehyskuntia. Se on siis tiivistymisen vatakohta eli hajautumista.
Kehä I sisäpuolisen alueen tiivistäminen on minun mielestäni ensisijaista Malmin rakentamiseen nähden. Sitä tulee aloittaa paljon ja mahdollisimman nopeasti. Valitettavasti tiivistysrakentaminen on aika hankalaa ja hidasta. Malmia vastaavassa aikataulussa sitä ei saatane riittävästi (ja kaikki mitä saadaan tehtyä, tehdään malmista riippumatta).
Meillä on sen mittaluokan asuntopula, että mikään kohde tai ratkaisu yksinään ei siihen riitä
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on nyt väärinkäsitys. Lex Malmi ei ole hallituksen eikä Helsingin kaupungin käsissä, vaan eduskunnan, jonka suvereenisti säätämiin lakeihin niin hallituksen kuin kaupunginkin on mukautuminen.
Asiaa harkitsee nyt 200 kansanedustajaa, joista 178:aa ei kiinnosta Helsingin kaupunkisuunnittelun vallitseva muotivirtaus. Sen sijaan oman maakunnan ainoa vapaan aikataulun ilmatie pääkaupunkiin kyllä kiinnostaa yli puoluerajojen. Helsingin vaalipiirissäkin useita kansanedustajia kiinnostanee pääkaupungin ainoa vapaan aikataulun ilmatie ulkomaille, joitakin kenties myös sen kansainvälisesti tunnustettu kulttuuriperintöarvo ja merkittävät luontoarvot.
Jos Helsinki haluaa itsepäisesti omistaa Malmin lentokentän ja Lex Malmi säädetään, sinne ei rakenneta yhtään mitään. Kaupungin olisikin syytä harkita, mitä haluaa. Valtio omistaa Helsingin kaupungissa yli 4600 hehtaaria maata (35 Malmin lentokenttää) keskimäärin 38 hehtaarin alueina. On siinä kaupungilla varaa valita maanvaihdossa alueita muutamalle uudelle aluerakentamisprojektille.
Ilmoita asiaton viesti
Sipilä on itse ilmailuharrastaja ja pitää tässä kaveriensa puolta.
Ilmoita asiaton viesti